Toiminta

Historioitsijat ilman rajoja – yhdistyksen tarkoituksena on edistää historiatietoisuutta, historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun. Olemme kehittäneet menetelmiä, kuten historiadialogit, joilla erilaisia tai vastakkaisia käsityksiä historiasta voidaan käsitellä, purkaa tai mahdollisuuksien mukaan sovitella. Kolonialismityöryhmämme toimii aktiivisesti kolonialismin historiaan liittyvän tutkimustiedon popularisoimiseksi.

Järjestämme tilaisuuksia, joissa käsittelemme ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä historiallisesta näkökulmasta. Tapahtumamme ovat avoimia kaikille historiasta kiinnostuneille. Mikäli sinulla on ideoita tulevista tapahtumista, olethan meihin rohkeasti yhteydessä.

Mikäli haluat tietoa tulevista tapahtumista, voit tilata uutiskirjeemme sekä seurata meitä Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.

Hankkeitamme

Kenen historia? -hankkeessa keräsimme tietoa siitä, miten kolonialismia käsitellään historian opetuksessa. Selvitimme kyselyn avulla miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian oppiaineissa

Kenen historia? -hankkeessa keräsimme tietoa siitä, miten kolonialismia käsitellään historian opetuksessa. Selvitimme kyselyn avulla miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian oppiaineissa suomalaisissa yliopistoissa ja kuinka laajaa on kiinnostus näiden kysymysten käsittelyyn opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa. Nähdäänkö kolonialismi Suomen historiasta erillisenä ilmiönä? Kuinka paljon opetuksessa käsitellään suomalaisten vähemmistöjen historiaa?

Raportti kyselyn tuloksista julkaistiin 24.10.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Raportin on tuottanut Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kolonialismityöryhmä. Lisäksi raporttia ovat kommentoineet Ruskeiden Tyttöjen Mona Eid, Suomi-Somalia-Seuran Yusuf M. Mubarak, Romaninuorten neuvoston Leif Hagert sekä Cultura-säätiö.

Vuonna 2018 Suomessa muistettiin sadan vuoden takaisia sisällissodan tapahtumia. Vuoden aikana järjestettiin lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita aiheesta. Lisäksi vuottaVuonna 2018 Suomessa muistettiin sadan vuoden takaisia sisällissodan tapahtumia. Vuoden aikana järjestettiin lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita aiheesta. Lisäksi vuotta 1918 käsiteltiin taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Järjestimme syyskuussa 2018 dialogitilaisuuden, jossa annoimme puheenvuoron asiantuntijoilta osallistujille ja siirsimme huomion kuuntelusta keskusteluun.  Järjestimme myös yhdessä Työväenkirjaston ystävät ry:n ja Vapaus valita toisin ry:n kanssa keskustelutilaisuuden vuoden 1918 sisällissotaa käsittelevästä uutuuskirjallisuudesta. Päätimme sisällissodan muistovuoden tammikuussa 2019 tilaisuuteen, jossa keskustelimme siitä miten sisällissodan muistelu on näkynyt  taiteessa, kulttuurissa ja mediassa ja miten muistovuotta ylipäänsä vietettiin. Miten virallinen Suomi muisti sisällisostaa? Mitä asioita muistelussa on painotettu ja mitkä näkökulmat ovat jääneet vähemmälle huomiolle?
Yhdistyksen kolonialismityöryhmä on verkosto, joka keskittyy kolonialismin historiaan ja perintöön niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Työryhmä koostuu niin historiantutkijoista, opiskelijoista kuinYhdistyksen kolonialismityöryhmä on verkosto, joka keskittyy kolonialismin historiaan ja perintöön niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Työryhmä koostuu niin historiantutkijoista, opiskelijoista kuin muista aihetta tutkivista ja siitä kiinnostuneista henkilöistä. Työryhmä kehittää ja järjestää aiheen tiimoilta ajankohtaisia tilaisuuksia ja muuta toimintaa. Työryhmä on järjestänyt tilaisuuksia muun muassa kolonialismista Suomen rajaseuduilla, Suomen ja Namibian suhteissa, saamelaisten historioissa sekä kolonialismin perinnöstä Pohjoismaissa ja esimerkiksi kehitysyhteistyössä. Vuonna 2018 järjestimme yhteistyössä The African Centre for the Constructive Resolution of Disputes (ACCORD) -keskuksen kanssa Etelä-Afrikan Johannesburgissa seminaarin, jossa pohdimme miten historioitsijat tulkitsevat kolonialismin perintöä entisissä siirtomaissa ja siirtomaavalloissa. Työryhmän tavoitteena on edistää historiatietoutta kolonialismin historiasta sekä siihen liittyvästä ajankohtaisesta historiantutkimuksesta. Onko mielessäsi idea kolonialismityöryhmän tilaisuudeksi? Ota meihin yhteyttä: info@hwb.fi.
Tuotamme omia raportteja ja selvityksiä historiantutkimukseen ja muihin ajankohtaisiin historiallisiin teemoihin liittyen. Julkaisimme lisäksi vuonna 2016 historian käyttöä ja väärinkäyttöäTuotamme omia raportteja ja selvityksiä historiantutkimukseen ja muihin ajankohtaisiin historiallisiin teemoihin liittyen. Julkaisimme lisäksi vuonna 2016 historian käyttöä ja väärinkäyttöä perkaavan antologian. Tutustu julkaisuihimme!
Historian erilaiset tulkinnat vaikuttavat usein tämän hetken politiikan ja yhteiskunnallisten keskustelujen ja konfliktien taustalla. Historioitsijat ilman rajoja on kehittänyt kollektiivisen

Historian erilaiset tulkinnat vaikuttavat usein tämän hetken politiikan ja yhteiskunnallisten keskustelujen ja konfliktien taustalla. Historioitsijat ilman rajoja on kehittänyt kollektiivisen muistin ristiriitojen käsittelyyn soveltuvaa historiadialogimenetelmää. Historiadialogin keskeisiä periaatteita ovat osallistujien yhdenvertainen asema, mahdollisuus tuoda esiin kaikkien osallistujien näkemykset tasavertaisina ja hyväksyä, että dialogin tulos voi olla esimerkiksi näkemysten monitahoisuuden tunnustaminen. Historiadialogeissa on olennaista kuunnella aktiivisesti osapuolten kertomuksia, kysymyksiä ja vastaväitteitä omille kertomuksille. Tavoitteena ei ole ratkaista, kuka on oikeassa, vaan laajentaa kuvaa historiallisten kokemusten tulkintojen erilaisuudesta ja myös kyseenalaistaa omia käsityksiä oman viiteryhmän historiasta. 

Historiadialogin avulla on mahdollista purkaa yhteisöjen keskinäisiä tai sisäisiä suhteita hiertäviä menneisyyttä koskevia ristiriitoja ja siten mahdollistaa tulevaisuutta rakentava yhteistyö. Dialogin pyrkimyksenä on lisätä tietoa ja ymmärrystä käsiteltävästä asiasta dialogin osapuolten kesken sekä välittää tätä tietoa laajemmin yhteiskuntaan. Tavoitteena on kaiken kaikkiaan auttaa menneisyyden kokemusten ja kipupisteiden kommunikoinnissa sekä historiasta kumpuavien jännitteiden purkamisessa.

Historioitsijat ilman rajoja on järjestänyt historiadialogeja mm. ukrainalaisten ja venäläisten historioitsijoiden kanssa (2017) sekä pohjoismaisten ja valko-venäläisten historioitsijoiden kesken (2020). Vuonna 2018 järjestimme Suomen sisällissodan kipukohtia käsittelevän dialogikeskustelujen sarjan. Syksyllä 2023 toteutamme suomalais-virolaisen historiadialogin historiakäsitysten yhtäläisyyksistä ja eroista Suomessa ja Virossa. Pyrimme jatkuvasti kehittämään uusia teemoja, joiden käsittely historiadialogimenetelmän avulla olisi hedelmällistä.

Miten menneistä kulkutaudeista on selvitty Suomessa ja maailmalla? Mitä oikeastaan tiedämme kulkutautien historiasta ja mitä menneistä epidemioista voisi ottaa opiksi?Miten menneistä kulkutaudeista on selvitty Suomessa ja maailmalla? Mitä oikeastaan tiedämme kulkutautien historiasta ja mitä menneistä epidemioista voisi ottaa opiksi? Koronapandemian jyllätessä käynnistimme kampanjan, jossa keräsimme yleisön kysymyksiä ja historioitsijoiden vastauksia menneisyyden kulkutaudeista.  Jo paria vuotta aiemmin vuonna 2018 keräsimme yleisön sisällissotaan liittyviä kysymyksiä ja etsimme niihin vastauksia. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 alkanutta konfliktia tulisi nimittää ja mitä merkityksiä eri nimitysten takana piilee? Mitä keväällä tapahtui, ketkä sotivat ja mitä varten?  Kysymykset ja niiden vastaukset päivitetään verkkosivu-uudistuksen myötä sivuille.
Search
Close this search box.

Mikäli haluat saada kutsut tapahtumiimme suoraan sähköpostiisi, liitythän tapahtumakutsujen sähköpostilistalle.

PL 54 (Snellmaninkatu 14 c)
00014 Helsingin yliopisto

Seuraa somessa: