SEMINAARI 18.10.2023 KLO 13-15 & 17-19
TIEDEKULMAN STAGE-LAVA / STRIIMI
Tasan 50 vuotta sitten Kalevi Sorsan hallitus teki päätöksen ottaa vastaan Chilestä poliittisia pakolaisia. Suomeen heitä tuli alle 200, Ruotsiin saapui yli 11 000 chileläistä. Myös Suomessa chileläisillä oli kuitenkin iso näkyvyys ja vaikutus. He olivat ensimmäinen Euroopan ulkopuolelta saapunut merkittävä pakolaisryhmä maassamme. Chilen vallankaappaus ja pakolaisuus olivat osaltaan myös muuttamassa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
Seminaari keskittyy Chilen vallankaappaukseen 50 vuotta sitten, mutta pakolaisuutta käsitellään historian lisäksi myös nykypäivän näkökulmasta. Chileläisten jälkeen Suomeen saapui 1970-luvulla noin 500 venepakolaista Vietnamista ja tuhansia Afrikan sarven sotaa pakenevia somalialaisia 1990-luvun alussa. Myöhemmin isoja pakolaisryhmiä on tullut esimerkiksi Afganistanista, Irakista, Turkista ja Ukrainasta.
Erilaisten siirtolais- ja pakolaisryhmien vastaanotto ja sopeutuminen on Suomessa ollut erilaista. Seminaarissa pohditaan asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelin kautta suomalaisen pakolaispolitiikan syntyä, muotoutumista ja kipukohtia sekä tämän päivän tilannetta.
Seminaari jakautuu kahteen osuuteen. Ensimmäisessä osassa klo 13-15 keskitytään chileläispakolaisten vastaanottoon, heidän omiin kokemuksiin sekä vaikutukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisessa osassa klo 17-19 syvennytään Suomen pakolaispolitiikan pitkään linjaan – mikä on muuttunut 50 vuodessa, ja mikä taas ei?
Tilaisuus on avoin kaikille eikä siihen ole ilmoittautumista. Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry, Chile50-ryhmä, Helsingin yliopisto, Suomen Tiedeseura, Suomen YK-liitto ja Suomen Pakolaisapu.
Tiedekulman esteettömyystiedot: Tiedekulma on esteetön tila ja esteetön sisäänkäynti sijaitsee Yliopistonkadun sekä Fabianinkadun kulmassa. Vessat ovat 2 ja K1 kerroksissa, näihin kerroksiin pääsee hissillä.
Tallenteet:
Tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa Tiedekulman palvelun kautta noin puolen vuoden ajan tilaisuudesta. Tallenteissa on suomenkieliset tekstitykset, jotka voit kytkeä päällä painamalla videon oikeasta yläkulmasta löytyvää CC-painiketta. Valitse tämän jälkeen ”FIN – Chile osa 1” (ensimmäisen osion tallenne) tai ”FIN – Chile osa 2” (toisen osion tallenne).
Seminaarin ensimmäinen osio klo 13-15: Linkki tallenteeseen
Seminaarin toinen osio klo 17-19: Linkki tallenteeseen
Ohjelma:
Klo 13 Tilaisuuden avaus
- Puheenjohtaja Erkki Tuomioja, Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
- Vararehtori Hanna Snellman, Helsingin yliopisto
- Suurlähettiläs Belén Sapag Muñoz de la Peña, Chilen suurlähetystö Suomessa
Klo 13.15-15 Alustukset ja keskustelu: Chileläispakolaiset suomalaisen pakolaispolitiikan historiassa
- VTT Matti Välimäki: ”Vuoden 1973 vastaanottopäätös osana suomalaisen pakolaispolitiikan pitkää kehitystä”
- Professori Jussi Pakkasvirta: ”Miten Chilen vallankaappaus muutti Pohjoismaita?”
- FM Adrian Soto: ”Chileläisenä Suomessa – sopeutuminen ja muutos”
Moderaattori: FT Maaria Seppänen
Klo 15-17 Tauko
Klo 17-19 Paneelikeskustelu: Suomen pakolaispolitiikka ennen ja nyt
- Toiminnanjohtaja Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisapu
- Maatoimiston johtaja Tobias van Treeck, IOM Finland
- Berivan Suleiman, Vuoden pakolainen 2023
- FT, dosentti emeritus Alfonso Padilla
Moderaattori: Dosentti Erkki Tuomioja, Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
Kuvat: C G Hagström, Angel Barrientos, Vekko Koivusalo
Puhujat:
Matti Välimäki työskentelee Helsingin yliopiston ”Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen” -yksikössä. Hän on muuttoliikkeisiin ja niitä koskevan politiikan kehitykseen erikoistunut valtiotieteiden tohtori. Välimäki tutkii parhaillaan Suomen Akatemian hankkeessa ulkomaalaisten maasta poistamisten pitkän aikavälin historiaa Suomessa.
Jussi Pakkasvirta on Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori. Hän on tutkinut nationalismin teoriaa, Latinalaisen Amerikan ja Espanjan historiaa, politiikkaa ja kulttuureja.
Adrián Soto on toimittaja, jolla on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus niin suomalaisista kuin kansainvälisistä tiedotusvälineistä. Hän on myös opettanut Latinalaisen Amerikan historiaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Chileläissyntyinen Soto on kirjoittanut paljon Latinalaisesta Amerikasta ja tänä syksynä julkaistaan hänen toimittamansa teos Viheltäen lumisateessa / Silbando bajo la nieve (Adrián Soto & Solidaarisuusseura Suomi-Chile ry 2023), joka käsittelee Chilen pakolaisten 50:tä vuotta Suomessa.
Maaria Seppänen on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistolla. Seppänen työskenteli assistenttina kehitysmaatutkimuksen laitoksella yliopistolla vuosina 1991-2002 ja on myös toiminut erityisasiantuntijana ulkoministeriön palveluksessa Suomen Managuan suurlähetystössä vuosina 2002-2005. Lisäksi hän on vuodesta 2005 työskennellyt freelance-konsulttina erikoistuen kehitysyhteistyöhankkeiden evaluaatioon sekä politiikkaselvityksiin.
Annu Lehtinen on Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja ja pakolaiskysymysten asiantuntija kerrytettyään kokemusta niin Suomessa kuin kansainvälisissä tehtävissä maailmalla. Annulla on yli 20 vuoden kokemus kehitystyöstä ja työuransa aikana hän on työskennellyt muun muassa voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä ja kansainvälisen yhteistyön parissa YK-tehtävissä.
Tobias van Treeck on toiminut IOM:n Suomen-toimiston johtajana vuodesta 2022 lähtien. Hän on työskennellyt erilaisten siirtolaisuuskysymysten parissa yli 15 vuoden ajan, mukaan lukien pakolaisten uudeelleensijoittamistoimet Suomeen, Ruotsiin ja Islantiin. Tobiaksella on maisterin tutkinto kansainvälisissä suhteissa, ja hän on opiskellut Tampereella, Moskovassa sekä Kanadan Victoriassa.
Vuoden pakolainen 2023 Berivan Suleiman on Syyrian kurdi, joka pakeni sotaa ja lähisuhdeväkivaltaa Suomeen vuonna 2015. Suomessa Berivan on käynyt peruskoulun, opiskellut suomen kielen, suorittanut turvallisuusalan perusopinnot ja työskentelee tällä hetkellä vartijana. Tulevaisuudessa hän toivoo kouluttautuvansa poliisiksi. Vuoden pakolaisena Berivan tahtoo puhua naisten kokemasta väkivallasta ja kannustaa naisia hakeutumaan omia unelmiaan kohti.
FT, dosentti emeritus Alfonso Padilla on musiikintutkija ja säveltäjä. Hän oli yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja tuntiopettaja Sibelius-Akatemialla. V. 2009 hänet valittiin Helsingin yliopiston parhaaksi ulkomaalaiseksi opettajaksi. Hän sai Chilen hallituksen myöntämän Gabriela Mistral -mitalin 2012. Tällä hetkellä hän kirjoittaa suomalaisen tangon historiaa.
Erkki Tuomioja on poliittisen historian dosentti, entinen kansanedustaja ja Suomen historian pitkäaikaisin ulkoministeri sekä Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen puheenjohtaja yhdistyksen perustamisesta vuodesta 2015 lähtien. Tuomioja on kirjoittanut yli 20 historiaa ja yhteiskunnallisia ajankohtaisteemoja käsittelevää kirjaa.
Mediassa:
Chileläispakolaisten 50 vuoden takainen kotoutumisen ihme. Maailmanpolitiikan arkipäivää 18.11.2023. Yle.
Lisätiedot:
Heta Hedman
Pääsihteeri
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry
heta.hedman@hwb.fi
puh. 0406608979
