Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori emerita Sirkka Ahonen on urallaan paneutunut muun muassa historiankäyttöön konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. Hän on tutkinut historiankäyttöä muun muassa 1990-luvun Virossa, Saksassa, Bosniassa ja Etelä-Afrikassa. ”Historia on kertomus, joka koskee menneisyyttä, mutta joka kirjoitetaan mieli kiinni nykyisyydessä ja katse tulevaisuudessa”, toteaa Sirkka teoksessaan Suomalaisuuden monet myytit. Kansallinen katse historian kirjoissa.
”Historiatieto ei ole vain tutkijoilta ihmisille johdettua tarinaa, vaan osa yhteisön elämää”, Sirkka sanoo ja jatkaa ”historia kulttuurina ja muistoina on vahvasti myyttistä. Myytit voivat olla voimaannuttavia, mutta toisaalta myös muita ulos sulkevia. Historiantutkimukseen sisältyvä kriittisyys on tärkeää, jotta menneisyydestä voidaan puhua järkevästi ja sen tarjoamaa tietoa käyttää rakentavasti”.
Sirkkaa on jo pitkään pohdituttanut historiankirjoituksen kansallisvaltiollinen näkökulma. Globaaleja ongelmia – kuten moderneja sotia, ilmaston muutosta tai demokratian kriisiä – ei kansallisvaltioon ankkuroitunut näkökulma auta ymmärtämään. ”Jotta historioitsijoiden osaamista voidaan hyödyntää koko maapalloa koskevien ongelmien ratkaisemisessa, on historioitsijoiden ensin luovuttava kansallisesta näkökulmasta”, toteaa Sirkka.
Sirkka liittyi yhdistykseemme heti siitä kuultuaan ja on toiminut hallituksessa vuodesta 2016 lähtien.
Sirkka on ollut aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa ja toteaa keväällä 2016 järjestetyn kansainvälisen verkoston perustamiskonferenssin olleen vaikuttava kokemus. Erityisen elävästi Sirkan mieleen on jäänyt toukokuussa 2017 järjestetty keskustelutilaisuus Kolonialismin perintö kehitysyhteistyössä. ”Keskustelun kovan tason lisäksi etenkin paikalle kerääntynyt tavaton määrä nuoria ihmisiä oli jo itsessään merkittävää”, muistelee Sirkka.
