Vuosi 2025 on merkittävä paitsi eurooppalaiselle turvallisuuspolitiikalle, myös Suomen ulkopolitiikalle. Silloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin päätösasiakirjasta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä (ETYJ – konferenssi ja ETYK 1975-1995). Keskustelut siitä, miten juhlavuotta voitaisiin parhaiten hyödyntää, ovat hiljalleen edenneet.
Tukeakseen Etyjiä Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin tärkeänä instituutiona Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys toteuttaa vuonna 2024 pilottihankkeen ’OSCE by All’. Hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Hankkeessa tuodaan esiin suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden ääniä, ja etsitään uusia innovatiivisia tapoja tukea Suomen puheenjohtajuutta Etyjissä vuonna 2025. Hankkeen päätavoitteena on edistää ja tukea keskustelua 2000-luvun Etyjistä. Tämä perustuu Pohjois-Makedonian ja Maltan Etyjin puheenjohtajakausina vuosina 2023 ja 2024 asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan ”ihmisten turvallisuus on Etyjin pyrkimysten keskiössä”.
Historia ja kansainvälisen politiikan innovaatiot
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden 2022 syyskokouksessa Varsovassa, Puolassa, suomalainen kansanedustaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta korosti Historioitsijat ilman rajoja –verkoston työtä ja sen merkitystä Etyjin kannalta. Eloranta huomautti:
Kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan on osoittanut, historian käyttäminen toisen Etyjin osallistujavaltion olemassaolon oikeuden vastustamiseen on nykypolitiikan eturintamassa. Historian poliittisen voiman ymmärtäminen on Etyjin alueen kansalaisille tärkeä taito. Suomessa toimii kansainvälinen kansalaisjärjestö Historioitsijat ilman rajoja, joka yhdistää akateemikot, poliittiset päättäjät ja koko yhteiskunnan arvioimaan kriittisesti historian roolia konfliktien ylläpitäjänä. Tällaisia innovatiivisia, valtioiden rajat ylittäviä organisaatioita meidän olisi tuettava edelleen Etyjin toiminnassa. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme Helsingin päätösasiakirjan 50-vuotisjuhlavuoteen 2025 mennessä olisi pohtia, millainen rooli Etyjin parlamentaarisella yleiskokouksella voi olla innovatiivisten lähestymistapojen edistämisessä koulutuksessa sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä ja turvallisuudessa. On aika alkaa miettiä uusia tapoja, joilla voimme pitää kiinni Etyjin sitoumuksista edustamiemme ihmisten hyväksi. Erityisesti näinä ennennäkemättöminä aikoina, jolloin Etyjin perusarvot ovat uhattuina.
Historioitsijat ilman rajoja –yhdistyksen toiminnan näkökulma on vain yksi, mutta kuitenkin Etyjin 50-vuotisjuhlavuoden kannalta merkittävä esimerkki siitä, millaisia kansalaisyhteiskunnan ääniä OSCE by All pyrkii edistämään.
Vuosi 2025 ja Helsingin päätösasiakirjan muistaminen tuovat mukanaan historisismin (’historicism’), jonka Eric Hobsbawm määritteli menneisyyden suuntausten käyttämiseksi tulevaisuuden suunnitelmien jäsentämiseen. Tätä poliittista tilaisuutta voidaan hyödyntää edistämään historiallista pohdintaa poliittisten keskustelujen perustaksi sille, miten Euroopan turvallisuusinstituutioita voidaan kehittää pragmaattisesti tulevaisuudessa.
Nykyhetkessä tarvitaan luovaa poliittista yritteliäisyyttä. Marko Lehti totesi, että:
Jos emme halua, että Eurooppa jää synkäksi konfliktien raatelemaksi alueeksi, jossa sodan uhka on aina läsnä, eurooppalaisten tulee henkisesti ja taloudellisesti panostaa visionäärisen ajatteluun rauhasta ja tulevaisuudestamme.
Juhana Aunesluoma esitti, että ”oman ajan historian funktio voi olla yhteiskunnallisten näkymien avartamisessa ja sen laajentamisessa, minkä inhimillinen kuvittelu kokee mahdolliseksi”. Näiden ajatusten yhdistäminen ja erilaisten menneisyyksien historioiden edistäminen voivat herättää tulevina vuosina luovaa poliittista ajattelua ja julkista keskustelua sekä Suomessa että Euroopassa. Sinikukka Saari muistutti, että ”eurooppalaisten johtajien tulisi tunnistaa Venäjään häikäilemätön tapa käyttää kansainvälisiä rauhanprosesseja sotansa välineenä”.
Näissä keskusteluissa tarvitaan monia näkökulmia. Vaikka historian ja muistipolitiikan parissa työskentelevät organisaatiot ovat vain yksi esimerkki kaivatuista toimijoista, niillä on ainutlaatuiset edellytykset edistää aiemmin mainittuja keskusteluja niin julkisella kuin asiantuntija- ja politiikkatasolla. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys toteutti vuonna 2023 muun muassa historiadialogin suomalaisten ja virolaisten historioitsijoiden kesken, seminaarin suomalaisesta pakolaispolitiikasta vuoden 1973 Pinochetin vallankaappauksen jälkeen Chilessä, asiantuntijakeskustelun humanitaarisen oikeuden historiasta ja Gazan tilanteesta ja monia muita hankkeita. Nämä hankkeet ovat esimerkkejä siitä, miten historian avulla voidaan kehystää suomalaisen yhteiskunnan vaikeita aiheita uudella tavalla. ’OSCE by All’ puolestaan voi edistää yhteiskunnallista keskustelua ja tarjota kansalaisille, asiantuntijoille ja päättäjille yhteisen pöydän keskustella turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta.
Kaikkialla Euroopassa on jo olemassa tarpeellisia luovia aloitteita edistäviä järjestöjen ja päätöksentekijöiden verkostoja. Andrei Saharov-säätiö, European Network Remembrance and Solidarity, Etyjin parlamentaarinen yleiskokous sekä Etyjin ajatushautomoverkosto (nyt myös asiantuntijaverkosto) ovat kaikki työskennelleet eri yhteiskunnallisilla ja poliittisilla tasoilla näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mobilisoituina nämä toimijat voivat tarjota 2000-luvun Etyjiä ajatellen luovia poliittisia ideoita, jossa perinteisten ulkopoliittisten toimijoiden lisäksi otetaan huomioon myös kansalaisyhteiskunnan mielipiteet.
Historialliset keskustelut ovat tärkeitä myös Ukrainassa. Presidentti Zelensky kutsui aiemmin Suomen ”liittymään koulutussektorimme uudelleenrakennukseen ja koulutuksen modernisointiin Ukrainassa”. Suomen ulkoministeriö on jo osoittanut resursseja Ukrainan koulutusjärjestelmän tukemiseen. Kansalaisjärjestöt voivat auttaa kehittämään historiakasvatuksen hienovaraisempia näkökohtia, joita tarvitaan Ukrainan jälleenrakentamisen tukemisessa.
Etyjillä on kokemusta historian opettajien asiantuntijakoulutuksen edistämisestä konfliktien ratkaisemiseksi esimerkiksi Kyproksella. Paikalliset opettajat osallistuivat historioitsijoiden järjestämiin työpajoihin, joissa heitä koulutettiin kommunikoimaan opiskelijoille, kuinka historia voi myötävaikuttaa konfliktien jatkumiseen ja toisaalta niiden lievittämiseen. Työpajat kehittivät myös työkaluja, joiden avulla opiskelijat voivat tunnistaa, milloin historiaa käytetään poliittisiin tarkoituksiin. Etyjin yleiskokouksen ja Etyjin Ukrainan tukiohjelman olisi mahdollista koordinoida vastaavia ukrainalaisille pedagogeille tarkoitettuja työpajoja ukrainalaisten ja eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja historioitsijoiden johtamina.
Etyj pitkäjänteisenä, yhteiskunnallisena ajatteluna
Etyj tarjoaa ainutlaatuisia poliittisia mahdollisuuksia, koska se toimii sekä huipputason politiikan että kansalaisyhteiskunnan tasolla. Etyjiä tulisi siten pitää innovatiivisen, kansalaisyhteiskunnan johtaman turvallisuuden tarjoajana ja edistäjänä.
Kansalaisjärjestöillä voi olla merkittävä tukirooli Etyjin elvyttämisessa ja Ukrainan jälleenrakentamisessa. ’OSCE by All’ pyrkii nostamaan esiin moninaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita Suomessa vuoden 2025 Suomen puheenjohtajuuden tueksi. Ihanteellisesti Suomi voi ’OSCE by All’:n tuella tarjota mallin osallistavammasta ja sitouttavammasta Etyjistä 2000-luvulla.
Kirjoittaja
Bradley Reynolds on Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsen. Hän tutkii Euroopan turvallisuutta 1990-luvulla, erityisesti Suomen ulkopolitiikkaa ja Etyjiä.
Lue lisää hankkeesta ja sen projektiryhmästä tiedotteessamme.
