Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole.
Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se ei nykyvalossa näytä kunniakkaalta tai oikeudenmukaiselta. Samalla on voitava kyseenalaistaa yksipuolista ja ulossulkevaa kuvaa suomalaisuudesta. Kansainvälistyvässä maailmassa on yhä vähemmän perusteltua esittää Suomi historiankirjoituksessa irrallaan muusta maailmasta.
Keräsimme kevään 2018 aikana tietoa siitä, miten kolonialismia käsitellään historian opetuksessa. Halusimme selvittää, kuinka laajasti kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa ja kuinka laajaa on kiinnostus näiden kysymysten käsittelyyn opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa. Meitä kiinnosti myös tietää, nähdäänkö kolonialismi Suomen historiasta erillisenä ilmiönä, ja kuinka paljon opetuksessa käsitellään suomalaisten vähemmistöjen historiaa
Raportti kyselyn tuloksista julkaistaan keskiviikkona 24.10. kello 14 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Tilaisuuden ohjelma täydentyy lähiaikoina.
Julkaisuutilaisuus on kaikille avoin, mutta rajallisen tilan vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista.
Tilaisuutta voi kommentoida sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #kenenhistoria ja #HWBevent.
