Maanantaina 3.10.2016 järjestimme Helsingin yliopistolla keskustelutilaisuuden historian käyttöä luotaavan tieteellisen tutkimuksen kehittämisestä. Tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen historian käyttöä avaavaan tutkimukseen ja tuoda alan tutkijat yhteen kehittämään uusia projekteja sekä keskustelemaan jo käynnissä olevista hankkeista. Tilaisuuden avasi yhdistyksemme puheenjohtaja Erkki Tuomioja, joka toimi myös tilaisuuden puheenjohtajana. Tilaisuudessa kuultiin esittelyt yhteensä kahdeksasta projektista. Hankkeiden esittelyihin sekä tilaisuuden ohjelmaan voit tutustua täällä.
Tutkimushankkeiden esittely
Tilaisuus käynnistyi jo käynnistyneiden tutkimushankkeiden esittelyllä ja omia projektejaan esittelivät Veli Virmajoki, Riikka Taavetti, Olli Suominen sekä Pasi Ihalainen. Tutkimushankkeiden aiheet kattoivat laajan alan historian käyttöä käsittelevää tutkimusta historian opetuksesta poliittisten instituutioiden historiaan.
Keskustelutilaisuuden toisella puoliskolla kuulimme neljän kehitteillä olevan tutkmushankkeen esittelyt. Esittelyt pitivät Rinna Kullaa, Jussi Jalonen, Jukka Kortti sekä Jan Löfström. Kehitteillä on tutkimusta niin kolonialismin menneisyydestä ja sen perinnöstä Euroopassa kuin historian representaatioista mediassa ja kulttuurituotannossa. Peace Invadersin Hanna Partanen esitteli omaa Israelin ja Palestiinan historiallisia narratiiveja käsittelevää interaktiivista dokumenttielokuvahankettaan.
Keskustelua historiaprojekteista
Tutkimushankkeista käytiin vilkasta keskustelua, jossa todettiin että historiatiedolla voitaisiin todella auttaa rauhanrakennustyötä konfliktien jälkeisissä yhteiskunnissa. Historia on usein nähty muuttumattomana asiana, josta ei voi keskustella ja siksi sitä ei ole käsitelty rauhanneuvottelupöydissä. Kuitenkin useissa yhteiskunnissa olisi nimenomaan tarvetta eri osapuolten historiakäsitysten lähentymiselle ja entisen vihollisen kuuntelemiselle.
Toisaalta paikalla olleiden historioitsijoiden mukaan historiallisiin kiistakysymyksiin liittyvän yhteisymmärryksen löytäminen konfliktin osapuolten välillä vaatii pitkää dialogia ja suurta työtä. Rauhan rakentaminen on aloitettava siitä että osapuolet saadaan kuuntelemaan toisen puolen käsitystä ja tulkintaa konfliktin historiasta sekä siihen johtaneista syistä. Valmiiksi rakentuneiden narratiivien muuttaminen on kuitenkin yleensä erittäin hankalaa.
Vuoden 1918 muistovuoteen liittyen tullaan Suomessakin varmasti keskustelemaan sisällissotaan liittyvistä narratiiveista. Suomessa näitä narratiiveja ja muistoja on käsitelty niin kaunokirjallisin keinoin kuten Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -teoksen toisessa osassa, kuin akateemisestikin esimerkiksi Suomen sotasurmat 1918 -projektista. Vaikka vuoden 1918 tapahtumia ja sisällissotaa pidetään usein Suomessa läpitutkittuna aiheena, olivat paikallaolijat yleisesti sitä mieltä, että varsinkin eri kulttuurisia keinoja käyttäen esitettynä tapahtumissa olisi paljon kiinnostavaa käsiteltävää.
