Tallinnan yliopiston vanhempi Mila Oiva on tutkinut erityisesti tiedon kiertoa ja ylirajaista siirtymistä. Hänen väitöskirjansa käsitteli markkinoinnin kehittymistä Puolan ja Neuvostoliiton välisessä ulkomaankaupassa ja on myöhemmin tutkinut esimerkiksi maailmanlaajuisen tiedonvälityksen kehittymistä tarkastelemalla Bobrikovin murhan uutisoinnin leviämistä maailmalla.
Mila on työskennellyt tutkijana myös Turun yliopiston Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa –hankkeessa. Historian käyttöön keskittyvä pseudohistoria-hanke tarkasteli keskiajasta verkossa käytyä keskustelua ja siinä esiintyviä erilaisia historiakäsityksiä ja -tulkintoja. ”Ihmiset ovat aina esittäneet erilaisia tulkintoja ja käsityksiä historiasta ja nyt nämä keskustelut ovat siirtyneet internetiin. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten siirtyminen on vaikuttanut historiakeskusteluun”, Mila esittelee hanketta. Tässä tutkimuksessa häntä kiinnostavat erityisesti erilaiset historian ymmärtämisen tavat ja niistä syntyvät konfliktit: ”Nettikeskusteluissa tulee hyvin esiin se, että keskustelu historiasta on usein myös keskustelua nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Loistavan menneisyyden nähdään takaavan myös loistava tulevaisuus”.
Parhaillaan Mila vetää hanketta, jossa tutkitaan neuvostoliittolaisten ja virolaisten uutiselokuvien välittämiä maailmankuvia pitkällä aikavälillä. Monitieteinen hanke hyödyntää tietokoneavusteisia tutkimusmenetelmiä, kuten kuvien vektorimallintamista, verkostoanalyysia, ja kieliteknologian erilaisia sovelluksia. ”On kiinnostavaa tarkastella kuinka poliittisten sudanteiden muutokset näkyvät aineistossa, ja toisaalta millaisia pitkän aikavälin jatkumoita on havaittavissa”, Mila toteaa.
Yhteiskunnassa Mila näkee historioitsijan tehtävän tiedon tuottajana ja kommunikoijana. ”Historioitsijat tehtävä on tuoda keskusteluun aikaperspektiiviä ja muistuttaa muutoksen nopeudesta. Jotkut asiat ovat muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana suurestikin, kun taas toiset asiat eivät tunnu muuttavan koskaan. Jo antiikin Roomassa valitettiin siitä, että nuoriso on turmeltunutta!”, hän huomauttaa.
Yhdistyksessämme Mila on erityisen kiinnostunut kehittämään käytännön tapoja tuoda historiallista osaamista ja laajempaa menneisyyskontekstia yhteiskunnalliseen keskusteluun. ”Tutkimustietoon perustuva historiallinen ymmärrys auttaa käsittelemään yhteiskunnallista muutosta ja erilaisia konflikteja”, Mila toteaa. Hän toimii yhdistyksen historiadialogia kehittävässä työryhmässä ja pohtii kuinka vaikeasti historiakäsitykset muuttuvat: ”Historiaan ei liity ainoastaan yksilön ymmärrys maailmasta, vaan usein myös koko identiteetti”.
Mila on ollut yhdistyksen jäsen heti perustamisesta lähtien ja toiminut vuodesta 2020 alkaen hallituksen jäsenenä.
