Yleisen historian dosentti ja akatemiatutkija Janne Lahti Helsingin yliopistosta on erikoistunut Yhdysvaltojen lännen historiaan, kolonialismiin ja globaalin historian kysymyksiin. Janne tutkii etenkin Yhdysvaltojen lännen asutuskolonialismia, mutta tekee siitä myös vertailevaa tutkimusta suhteessa Saksan lounais-Afrikkaan.
”Nykypäivän ymmärtäminen vaatii historian tuntemusta”, Janne sanoo ja selittää: ”Yhteiskuntaa ei rakenneta jatkuvasti uudelleen – historiaa ymmärtämällä pystytään hahmottamaan paremmin nykyajan ilmiöiden taustoja ja kontekstia”. Kolonialismin tutkijana Lahti tarkastelee esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan kehitystä ja identiteettiä globaalista näkökulmasta: ”Vaikka siirtomaa-aika on virallisesti päättynyt, elää se vaikutustensa ja perintönsä kautta edelleen vahvana. Esimerkiksi Yhdysvallat ei koe itseään kolonialistisen perinnön omaavana imperiumina, kuten useat Euroopan valtiot, ja tämän vaikutus amerikkalaisten identiteetille on suurempi kuin ajatellaan.”
Jannen mukaan tällaiset historiasta juonnetut ajattelumallit aiheuttavat myös nykyaikana kiistoja: ”Koska Amerikan alkuperäiskansojen ja asutuskolonialismin tarinat eivät sovi yhdysvaltalaisten omaan historianarratiiviin, aiheuttaa menneisyys konkreettisia erimielisyyksiä nykyajassa”. Janne painottaa, että myös Suomen historiaa tulisi tarkastella globaalimmasta lähtökohdasta käsin: ”Yksi tulkinta ei välttämättä ole oikeampi kuin toinen ja vanhat tulkinnat toimivat aina uusien pohjana. Silti olisi tärkeää, että perinteisestä tavasta tarkastella kansallisia historioita toisistaan erillään siirryttäisiin transnationalistiseen suuntaan, jotteivat kansojen ja kansakuntien väliset vuorovaikutukset jää tarkastelun ulkopuolelle.”
Yhdistyksemme asema akateemisen maailman ja yhteiskunnan välissä tarjoaa Jannen mukaan mahdollisuuden dialogin luomiseen ja keskustelun käymiseen. Koska suuri osa historia-alan yhdistyksissä on keskittynyt joko tiukasti tiettyihin kysymyksiin tai ne toimivat puhtaasti akateemisen maailman rajoissa, ei debattia yhteiskunnallisella tasolla aina synny. Janne korostaakin yhdistyksen merkitystä tutkijoille näiden kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta, edistävänä kenttänä.
Syksyllä 2018 julkaisemamme Kenen historia –raportti ja sen julkaisutilaisuus toivat Jannen yhdistyksemme pariin. Hän aikoo paneutua etenkin kolonialismi-työryhmämme toimintaan, jonka tehtäväksi hän katsoo etenkin vaikeiden asioiden nostamisen julkiseen keskusteluun: ”Toimiessani historianopettajana ihmettelin jatkuvasti, ettei esimerkiksi saamelaisia mainita lähes lainkaan opetusmateriaaleissa. Tämä näkyy suoraan myös yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja siksi on tärkeää löytää keinoja nostaa hiljaisia ja hiljennettyjä ääniä esiin”.
Janne on toiminut yhdistyksemme hallituksessa vuodesta 2019.
