Poliittisen historian, valtio-opin ja kansainvälisen politiikan dosentti Heino Nyyssönen työskentelee Turun yliopistossa. Tutkimuksessaan Heino tarkastelee erilaisia historiakäsityksiä ja niiden suhdetta nykypäivään sekä historiapolitiikan käsitteitä. ”Ilman ymmärrystä historiasta, on vaikea ymmärtää politiikkaa ja toisinpäin”, toteaa Heino ja kertoo korostavansa tätä myös luennoillaan.
Muistin politiikkaa Heino on tutkinut jo Unkarin 1990-luvun politiikkaa käsitelleestä väitöskirjatutkimuksestaan saakka. ”Unkari on esimerkkitapaus valtiosta, jossa historiaa muokataan, tulkitaan ja käytetään poliittisista lähtökohdista käsin. Menneisyys voi olla politiikassa tulevaisuutta tärkeämpää”, kertoo Heino. Unkarin historiapolitiikkaa Heino ruotii tarkemmin alkuvuodesta 2017 ilmestyneessä kirjassaan Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus.
”On tärkeää tarkastella mitä yhteiskunnissa muistetaan ja mitä unohdetaan. Kun puhumme historiasta, puhumme aina jossain määrin myös tulevaisuudesta”, huomauttaa Heino. ”Historia auttaa meitä ymmärtämään muita kulttuureita ja ulkopuolelta tuleva tutkija havainnoi maan historiakäsityksiä eri näkökulmasta kuin kulttuurista kasvaneet.” Heino pitää tärkeänä historiallisen näkökulman tuomista mukaan myös kansainvälisten suhteiden tutkimukseen. ”Konfliktit eivät koskaan perustu vain nykyisyyteen, vaan niillä on usein pitkä historia. On tärkeää, että kansainvälisen politiikan tutkijat tuntevat hyvin myös historiaa”, hän toteaa.
Yhdistykseen Heino liittyi syksyllä 2015 ja on toiminut hallituksen jäsenenä vuodesta 2016 saakka. Erityisen hyvin hänelle on jäänyt mieleen toukokuussa 2016 järjestetyn The Use and Abuse of History in Conflicts – konferenssimme vuotta 1915 Turkin ja Armenian suhteissa ruotinut paneeli keskustelu, jossa tunteet kuumenivat ajoittain myös yleisön joukossa. ”Keskustelu osoitti hyvin kuinka joillain on tarve välittää oma, oikea tulkinta historiasta jopa aggressiivisesti. Tämä vahvisti käsitykseni, että HWB:n työlle on kysyntää ja sitä tarvitaan”.
