Kenen historia?

Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se ei nykyvalossa näytä kunniakkaalta tai oikeudenmukaiselta. Samalla on voitava kyseenalaistaa yksipuolista ja ulossulkevaa kuvaa suomalaisuudesta. Kansainvälistyvässä maailmassa on yhä vähemmän perusteltua esittää Suomi historiankirjoituksessa irrallaan muusta maailmasta.

Keräsimme tietoa siitä, miten kolonialismia käsitellään historian opetuksessa. Halusimme selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa ja kuinka laajaa on kiinnostus näiden kysymysten käsittelyyn opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa. Entä nähdäänkö kolonialismi Suomen historiasta erillisenä ilmiönä? Kuinka paljon opetuksessa käsitellään suomalaisten vähemmistöjen historiaa?

Raportti kyselyn tuloksista julkaistiin 24.10.2018 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Kommentteja löytyy Twitteristä tunnisteilla #kenenhistoria ja #HWBevent.

Raportti mediassa

Åbo Akademin professori: Suomellakin on kolonialistinen historia – teollisuus nousi Turussa ja Tampereella orjakaupan voimalla

Tutkijoita huolestuttaa se, ettei ei-kantasuomalainen väestö löydä historiasta samaistumiskokemuksia.

Helsingin Sanomat

”Suomi ei ole koskaan ollut pelkästään valkoinen” – Tuore raportti perää monipuolisempaa historian opetusta yliopistoihin ja kouluihin | Maailma.net

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön tuoreen selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. ”Romaninuoret ja -lapset kokisivat olevansa osa Suomen historiaa, jos heitä käsiteltäisiin historiantunneilla enemmän kuin yhdessä sivulauseessa”, toteaa Romaninuorten neuvoston varapuheenjohtaja Leif Hagert.

Maailma.net

Kenen historiaa elämme Suomessa?

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus paljasti – jälleen – romanien aseman työmarkkinoilla. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys osoitti ilmiön historiallisuuden.

Häiriköt-päämaja